Technology Culture of Mobile Maintenance Men

Technology plays a major role in our life and the role is increasing as a result of fast technological development occurring all the time. Technology’s impact on our everyday life sets new challenges also to designers. In order to design products which are usable. We need to understand technologies and devices we are developing, users of our designed products, and the relationships our users have with different kinds of technologies. User-centred design (UCD) has emerged as a counter part for traditional technology centred product development. UCD emphasizes the role of the users in every phase of product design and development. However, it seems that the users’ relationships with technologies is underestimated and sometimes even forgotten also in UCD. The users’ current tools and technological environment is seen as just surroundings and task related tools instead of as an important factor that affects to users’ actions and opinions. This article presents a case study where mobile IT maintenance men where studied with traditional UCD methods and in addition the user research was deepened with focusing on users’ relationships with technology. The results show that UCD’s methods can miss some critical phenomena relating to users’ relationships with technology and affecting to usability and quality of the developed products. Understanding how users comprehend the technologies they use, i.e. understanding what kind of technology culture the users are a part of, enables designers to better evaluate how well the developed product will fit in the lives of it’s users and what sorts of changes are possibly going to happen or required to happen in order the new product to be included in the users’ technology culture. These kinds of evaluations help the designers to design better products and the companies to better estimate business risks relating to for example technology acceptance. Keywords: Technology Culture, User-Centred Design, User Research, Distributed and Mobile Work</p

Pölyntorjunta betoniteollisuudessa

Tämä pölyntorjuntaohje on kirjoitettu työhygienian parantamiseksi betoniteollisuuden tehtaissa ja se soveltuu tiedonlähteeksi työympäristön kehittämisen suunnitteluun ja toteutukseen sekä henkilöstön koulutukseen. Ohje keskittyy ensisijaisesti hienojakoisen kvartsipölyn vähentämiseen työtiloissa, mutta samalla se antaa hyödyllistä opastusta työtilojen pölynpoistosta ja valmistusprosessien kehittämisestä yleisesti

Single-Molecule Sequencing Revealing the Presence of Distinct JC Polyomavirus Populations in Patients With Progressive Multifocal Leukoencephalopathy

Background. Progressive multifocal leukoencephalopathy (PML) is a fatal disease caused by reactivation of JC polyomavirus (JCPyV) in immunosuppressed individuals and lytic infection by neurotropic JCPyV in glial cells. The exact content of neurotropic mutations within individual JCPyV strains has not been studied to our knowledge. Methods. We exploited the capacity of single-molecule real-time sequencing technology to determine the sequence of complete JCPyV genomes in single reads. The method was used to precisely characterize individual neurotropic JCPyV strains of 3 patients with PML without the bias caused by assembly of short sequence reads. Results. In the cerebrospinal fluid sample of a 73-year-old woman with rapid PML onset, 3 distinct JCPyV populations could be identified. All viral populations were characterized by rearrangements within the noncoding regulatory region (NCCR) and 1 point mutation, S267L in the VP1 gene, suggestive of neurotropic strains. One patient with PML had a single neurotropic strain with rearranged NCCR, and 1 patient had a single strain with small NCCR alterations. Conclusions. We report here, for the first time, full characterization of individual neurotropic JCPyV strains in the cerebrospinal fluid of patients with PML. It remains to be established whether PML pathogenesis is driven by one or several neurotropic strains in an individual.Peer reviewe

BK polyomavirus microRNA expression and sequence variation in polyomavirus-associated nephropathy

Background: BK polyomavirus (BKPyV) infection is a common asymptomatic viral infection in the general population. Severe complications are seen in immunocompromised individuals, such as polyomavirus-associated nephropathy (PyVAN) in renal transplant recipients. Information on BKPyV microRNA expressions is scarce, although polyomavirus-encoded microRNAs have been shown to control viral replication and assist in immune evasion. Whereas the pathogenic role of rearrangements in JC polyomavirus has been well established, little is known about BKPyV rearrangements in PyVAN. Objectives: To assess viral microRNA expression and transcriptional control region (TCR) sequence variation in PyVAN patients. Study design: bkv-miR-B1-3p and bkv-miR-B1-5p microRNA expression was quantified in 55 plasma samples from 9 PyVAN patients and 2 controls using specific miRNA assays. TCR architectures among the viral populations in each patient were characterized by massive parallel sequencing. Results: bkv-miR-B1-3p and bkv-miR-B1-5p miRNA expression was established in 85.5% and 98.2% of samples, respectively. On average, an 8.9-fold (bkv-miR-B1-3p) and 8.7-fold (bkv-miR-B1-5p) higher expression levels were detected in PyVAN patients as compared to controls. Rearranged BKPyV strains with duplications and deletions were detected in 7/9 PyVAN patients, but 77.6-99.9% of all sequence reads in all samples represented archetype strains. Conclusions: The frequent detection and increased expression of miRNAs suggest involvement in PyVAN pathogenesis. Despite the predominance of archetype BKPyV strains, the frequent detection of minor rearranged viral populations urges further study on their role in severe kidney disease. Our results suggest that miRNA expression is increased in PyVAN patients, as well as in the presence of rearranged viral strains.Peer reviewe

Potilaskokemuskyselyn kehittäminen lastensairaalan potilaiden vanhemmille

Potilaskokemus on potilastyytyväisyyteen verrattuna moniulotteinen ja vähän tutkittu aihe. Terveydenhuollon organisaatioilta puuttuvat instrumentit kokemustiedon keräämiseksi potilaspolun eri vaiheissa. Nykyiset potilastyytyväisyyskyselyt keskittyvät sairaalahoidon laadun arviointiin aikuispotilaiden näkökulmasta, ja niiden tuottamien tulosten hyödynnettävyyttä sairaalan toiminnan kehittämisessä on kritisoitu vahvasti. Tässä artikkelissa kuvataan lapsipotilaiden vanhemmille suunnatun kokemuskyselyn kehittämisprosessi, kyselyn ensimmäiset versiot sekä jatkokehitystehtävät. Tutkimus on osa Lapsus-tutkimushanketta, jossa tavoitteena on kehittää potilas- ja kokemuslähtöisiä instrumentteja lapsipotilaiden ja heidän perheidensä kokemustiedon keruuseen ajallisesti pitkän potilaspolun eri vaiheissa. Vanhemmille suunnatun kyselyn kehittämisprosessi sisälsi seuraavat vaiheet: haastattelut 17 lapsiperheen kanssa, lapsiperheen potilaskokemuksiin vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen (viisi teemaa) ja näihin liittyvien mittareiden määrittely (22 mittaria), kokemuskyselyn ensimmäisen version kehittäminen (67 kokemusväittämää) ja pilotointi, aineistonkeruu Lastensairaalan poliklinikalla (106 vastaajan aineisto), ja kokemuskyselyn toisen version (22 kokemusväittämää) kehittäminen eksploratiivisen faktorianalyysin avulla. Kyselyinstrumentin jatkokehitys sisältää kyselyn validoinnin uuden aineistonkeruun ja faktorianalyysin avulla. Tavoitteena on tiivistää vastaanottokäyntiin liittyvän kokemuskyselyn väittämien määrä noin kymmeneen ja toteuttaa kysely sähköisesti. Lapsus-hankkeessa tullaan kehittämään vastaavia kyselyjä myös potilaspolun muihin vaiheisiin. Näiden kehitystyö tulee noudattelemaan tässä artikkelissa kuvattua prosessia ja työn lähtökohtana on haastattelututkimuksen perusteella kehitetty kokemuskyselyn ensimmäinen versio. Tutkimushankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää lähitulevaisuudessa paitsi Helsingin Uudessa lastensairaalassa, myös muissa vastaavissa lastensairaaloissa.Compared to patient satisfaction, less research has focused on patient experience, which is a complex phenomenon by nature, thereby challenging to define and measure. Today, healthcare organizations are short of appropriate instruments surveying patient experiences. Satisfaction questionnaires are used to evaluate the quality of hospital care from the viewpoint of adult patients. However, questions remain whether the hospitals should use these results to support their development activities.&nbsp; This article describes the development process of a patient experience survey instrument targeted for the parents of pediatric patients, introduces the first versions of the questionnaire, and the plan for further development. The development process included several phases: interviews with 17 families, identification of aspects which influence patient experiences (5 themes), description of related potential metrics (22 metrics), formulation of the first version of the questionnaire (67 statements) and pilot testing, data gathering at a pediatric outpatient clinic (106 respondents), and based on exploratory factor analysis development of the second version of the questionnaire (22 statements). The further development includes validation with a second round data gathering and statistical analysis. The aim is to condense the number of statements into about 10 and implement the survey in an electronic format. In the Lapsus project similar patient experience questionnaires will be developed for all relevant phases of patients paths. The development work will utilize the reported process and the first version of the questionnaire. The plan is take the instruments in use in the New Children’s hospital in Helsinki and in other similar hospitals

Lapsus-tutkimushanke: Näkökulmia lapsiperheen potilaskokemukseen: Suomi

Patient experience of children, adolescents and their families has been studied only a little. Patient experience is a multidimensional and ambiguous concept and thus, it is challenging to define and measure. Lapsus research project investigates the perspectives of pediatric patients and their families on hospital visits, received care and services, and the everyday life with the illness. The project is funded by Tekes and is closely related to the design of the New Children’s Hospital. Lapsus is a joint project of two universities, Aalto University and Tampere University of Technology, and three children’s hospitals, Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Oulu University Hospital and Turku University Hospital. The aim of the research project is to promote that the experiences of the families with pediatric patients are taken into consideration when constructing new hospitals and improving healthcare services. From the scientific standpoint, the key objectives include describing the dimensions of patient experience from the perspectives of pediatric patients and their families, developing methodology and instrumentation for monitoring patient experience and value creation, and linking patient experience data to continuous improvement. The project consists of several sub-studies: A) The dimensions of the patient experience and patient journeys of families with pediatric patients, B) Questionnaires for measuring the patient experience of parents, C) Video diary as an instrument for studying the patient experience of adolescents, D) Photo elicitation method for studying children’s patient experience, E) Ecosystem’s role in patient experience, F) Collecting and utilizing patient feedback in children’s hospital. The research methods developed in the Lapsus project together with the practical experiences gained from the studies, help to understand which issues are meaningful and valuable for the patients and how patient experience data can be collected and utilized to improve the services of children’s hospital.Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä potilaskokemusta on tutkittu varsin vähän. Potilaskokemus on käsitteenä moniulotteinen ja monimerkityksellinen, minkä johdosta sen määritteleminen ja mittaaminen on haastavaa. Lapsus-tutkimushankkeessa selvitetään lapsipotilaiden ja heidän perheidensä näkökulmia sairaalakäynneistä, saaduista hoidoista ja palveluista sekä sairastamisen arjesta. Kolmivuotinen tutkimushanke on Tekesin rahoittama ja liittyy kiinteästi Uuden lastensairaalan toiminnalliseen kehittämiseen. Hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto ja Tampereen Teknillinen yliopisto sekä Helsingin, Turun ja Oulun yliopistollisten sairaalojen lastenklinikat. Hankkeen tavoitteena on tukea lapsipotilasperheiden kokemusten huomioimista uusia sairaaloita rakennettaessa ja sairaalojen toimintaa kehitettäessä. Tutkimuksellisesta näkökulmasta keskeisimpiä tavoitteita ovat potilaskokemuksen ulottuvuuksien kuvaaminen lapsipotilaiden ja heidän perheidensä näkökulmasta, potilaskokemuksen ja arvonmuodostuksen seurantaan liittyvän metodiikan ja mittaristojen kehittäminen, sekä potilaskokemustiedon linkittäminen osaksi jatkuvaa parantamista. Hankkeen toteutus koostuu osatutkimuksista, joiden aiheita ovat A) Lapsipotilasperheen potilaskokemuksen ulottuvuudet ja potilaspolut, B) Potilaskokemuskyselyt vanhempien kokemusten mittaamiseksi, C) Videopäiväkirja nuorten potilaskokemusten tutkimusvälineenä, D) Valokuvamenetelmä lasten potilaskokemusten tutkimisessa, E) Ekosysteemi rakentamassa potilaskokemusta, F) Potilaspalautteen keruu ja hyödyntäminen lastensairaalassa. Lapsus-tutkimushankkeessa kehitetyt menetelmät ja tutkimuksesta saadut kokemukset auttavat ymmärtämään, minkälaiset asiat koetaan tärkeiksi ja arvokkaiksi, ja miten kokemustietoa voidaan kerätä ja hyödyntää lastensairaalan toiminnan kehittämisessä

Genetic Diversity of the 2009 Pandemic Influenza A(H1N1) Viruses in Finland

Peer reviewe

User Interface Cultures of Mobile Knowledge Workers

Information and communication tools (ICTs) have become a major influencer of how modern work is carried out. Methods of user-centered design do not however take into account the full complexity of technology and the user interface context the users live in. User interface culture analysis aims providing to designers new ways and strategies to better take into account the current user interface environment when designing new products. This paper describes the reasons behind user interface culture analysis and shows examples of its usage when studying mobile and distributed knowledge workers

Valokuvapohjainen artefaktianalyysimenetelmä käyttäjätutkimuksessa

Kyky luoda ja muokata esineitä ja työvälineitä ovat ihmisten perusominaisuuksia. Myös moniin nykyisiin työtehtäviimme liittyvät keskeisesti erilaiset työvälineet ja artefaktit. Kulttuurien tutkimuksen parissa artefaktien ja materiaalisen kulttuurin mahdollisuuksia tutkimuksellisessa näkökulmassa on arvostettu jo pitkään. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun parissakin artefaktien keskeisyys ihmisten toiminnassa on huomioitu, mutta artefaktien täyttä hyötyä ei vielä ole pystytty valjastamaan käyttäjätutkimuksen avuksi. Diplomityössä kehitettiin ja arvioitiin valokuviin ja valokuvaamiseen pohjautuva artefaktianalyysimenetelmä käyttäjätutkimuksen tarpeisiin. Menetelmän kehitys tehtiin osana kolmea tutkimusprojektia, joista kahdessa kehitettiin tuotekonsepteja uusille teknologioille ja yhdessä tutkittiin olemassa olevan ohjelmiston käytettävyyttä. Tuloksena syntynyt valokuvapohjainen artefaktianalyysimenetelmä koostuu neljästä vaiheesta: 1) Kameraluotaimet, 2) Alustava analyysi, 3) Parihaastatteluja 4) Käyttäjä- ja kontekstitietämyksen tarkennus. Menetelmä pohjaa luotaintutkimuksen ja projektiivisten sekä refleksiivisten tutkimusmenetelmien keinoihin subjektiivisen tiedon keraamisesta sekä ihmisten motivoinnista. Parihaastattelun sekä kuvien ja käyttäjiltä saatujen muiden tietojen analysoinnin avulla valokuvapohjaisella artefaktianalyysilla saadaan kuitenkin kerättyä kokonaisvaltaisempaa tietoa tutkimuksen kohteesta, kuin perinteisillä luotaintutkimuksilla. Valokuvapohjainen artefaktianalyysimenetelmä tuottaakin tietoa sekä käyttäjistä ja heidän toiminnastaan että heidän suhtautumisesta itseensä ja toimiinsa. Projekteissa menetelmä osoittautui toimivaksi tavaksi kerätä käyttäjä- ja kontekstitietämystä käyttäjäkeskeisen suunnittelun tarpeisiin